Säätiön perustana on Töölössä Pohjoinen Hesperiankatu 15:ssä sijaitseva kiinteistö, ns. Suojeluskuntatalo. Tänä päivänä talossa toimii lukuisten vuokralaisten lisäksi Urlus-Säätiön tukemana parikymmentä vapaaehtoista tai näihin rinnastettavaa maanpuolustusyhdistystä.

Funkis-tyyppinen rakennuskompleksi valmistui 1940-luvun alussa Helsingin Suojeluskuntapiirin uudeksi suojeluskuntataloksi. Rakentaminen oli aloitettu juuri ennen talvisotaa ja taloon valmistui esikuntatilojen lisäksi runsaasti muuta toimistotilaa ja asuntoja.

Talon suunnitteli arkkitehti Toivo Jäntti, jonka kädenjälki näkyy Töölössä muutenkin, olihan Jäntti Helsingin Olympiastadionin toinen suunnittelija arkkitehti Yrjö Lindegrenin ohella.

Toivo Jäntin suunnittelutoimston suunnitelma tulevasta toimitalosta

Jatkosodan jälkeen syksyllä 1944 Neuvostoliiton painostuksesta Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin. Suojeluskuntien piirissä oli alustavasti valmistauduttu lakkauttamiseen ja mietitty keinoja järjestön omaisuuden pelastamiseksi. Aikataulusta tuli kuitenkin odotettua kireämpi ja omaisuusjärjestelyt piti toteuttaa vain muutamassa päivässä. 

Osuuskunnasta säätiöön

Helsingin Suojeluskuntapiirissä päätettiin piirin omaisuus siirtää pikaisella päätöksellä perustetulle Osuuskunta Urlukselle. Hesperiankadun kiinteistö muodosti selkeästi omaisuuden merkittävimmän osan, tosin melko velkaisen. Sodan jälkeisinä epävarmoina vuosina ei suojeluskuntaomaisuuden siirto yksityisten henkilöjäsenten omistamalle osuuskunnalle osoittautunut kuitenkaan kestäväksi ja turvalliseksi ratkaisuksi.

Näistä syistä perustettiin osuuskunnan tilalle Urlus-Säätiö vuonna 1951. Säätiönä Urlus kykeni hallinnoimaan omaisuuttaan tehokkaammin ja tukemaan siten paremmin sääntöjensä mukaisesti maanpuolustusta ja liikuntaa lähellä olevia yhdistyksiä pääkaupunkiseudulla.

Suojeluskuntatalon tultua velattomaksi investoi Säätiö lähinnä uusiin kiinteistöihin. Kiinteistöomaisuus muodostikin pitkään Säätiön tärkeimmän resurssin. 2000-luvulla on kiinteistöomaisuutta suunnitelmallisesti myyty ja panostettu osakkeisiin ja rahastoihin. Nykyään taseessa kiinteistöomaisuus on enää vajaa puolet säätiön omaisuudesta.

Kohti tulevaa

Säätiön omaisuuden kasvaessa vuosikymmenien aikana on myös Säätiön avustusmääriä kyetty jatkuvasti lisäämään. Syynä kehittyvään taloudelliseen tilanteeseen on ollut tarkka ja suunnitelmallinen taloudenpito ja omaisuudenhoito, jonka takuumiehinä ovat olleet pitkäaikaiset ja talouselämää hyvin tunteneet hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt. Säätiön taustasta johtuva miesvaltainen hallinto otti askeleen tulevaan vuonna 2018, jolloin hallitukseen valittiin ensimmäinen nainen.

Säätiö on julkaissut historiikit vuosina 1993 ja 2011.