Vaikuttavuutta tutkittiin

Säätiö järjesti keväällä 2020 avustettaville vaikuttavuuskyselyn. Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa avustusten määrällisestä ja laadullisesta vaikutuksesta sekä pyrkiä saatujen tulosten avulla kehittämään Säätiön avustustoimintaa entistä tehokkaammaksi.

Kyselyyn vastasi noin 2/3 avustettavista. Kyselyn tulokset osoittivat selkeästi, että Säätiön tuki on hyvin kontrolloitua ja sillä on suuri merkitys yhdistysten toimintojen pyörittämisen ja kehittämisen kannalta. Tuen myönteinen vaikutus myös yhdistysten jäsenten motivaatioon ja yhteishenkeen on merkittävä. Tulokset vahvistavat avustettavilta vuosittain vaadittavan vaikuttavuusraportoinnin keskeistä merkitystä niin yhdistysten kuin Säätiönkin kannalta. Tältä osin Säätiön on tärkeää kehittää palautejärjestelmän sisältöä ja sen ajoittamista.

Kyselyn tuloksia

Kyselyn tärkeimpinä tuloksina voidaan mainita seuraavaa:

• Vain muutama yhdistys on Säätiön tuesta täysin riippuvainen ja saajat ovat kyenneet hoitamaan rahoituksensa pääosin hyvin ja monipuolisesti. Noin 2/3:lla tuen saajista avustuksen määrä on alle 20% kokonaisbudjetista.
• Avustukset kohdistuvat tarpeeseen, sillä 2/3:lle avustustuki on heidän toimintansa kannalta joko tärkeää tai elintärkeää.
• Huolimatta siitä, että suuri osa hakemuksista kohdistuu toiminnallisiin tapahtumiin tai hankkeisiin näyttää siltä, että saajat kokevat käyttävänsä saatua avustusta kuten muutakin budjettiaan.
• Avustukset jakaantuvat tasaisesti Säätiön sääntöjen ja strategian mukaisiin kohteisiin. Nuorisotyö ja liikunta korostuvat kuitenkin verrattuna suhteessa jaettuun avustussummaan.
• Avustukset vaikuttavat suoraan kymmeniin tuhansiin ihmisiin, joista ylivoimainen pääosa on nuoria. Suuri osa vaikutuksesta kohdistuu ihmisiin, jotka eivät ole tukea saavien yhdistysten jäseniä. Epäsuoraa, esim. somen kautta tapahtuvaa vaikuttamista on vaikea arvioida. Samoin vaikuttavuuden ”teho” luonnollisesti vaihtelee suuresti.
• Avustukset eivät juurikaan kohdistu muutamiin harvoihin yksilöihin kohteessaan (Säätiö ei esim. tue huippu-urheilua). Yksittäiseen henkilöön kohdistuva laskennallinen tuki vaihtelee yhdistyksittäin eurosta sataan euroon per henkilö. Keskimääräinen tuki on noin 20 euroa vaikutuksen alaista henkilöä kohti.
• Laadullisesti nousee esille kehittämishankkeet, jotka usein jäisivät tekemättä tai jatkamatta ilman Säätiön tukea. Monessa yhdistyksessä myös olosuhdehankkeet ja välinehankinnat ovat pitkälti riippuvaisia avustuksista. Avustukset antavat perspektiiviä työlle.
• Tuella on myös kyetty vähentämään pudokkaita ja vaikuttamaan myönteisesti jäsenten pysymiseen harrastusten parissa. Samalla avustus on mahdollistanut ammattimaisemman valmennuksen.
• Tärkeänä omaa toimintaansa motivoivana ja piristävänä tekijänä pidettiin saatua avustusta, joka useissa tapauksissa on myös kannustanut yhdistyksiä keskinäiseen yhteistyöhön.

Kaikkiaan tutkimus osoitti, että Urlus-Säätiön avustustoiminta on kunnossa eikä avustuskohteilla ollut merkittäviä toivomuksia Säätiön suuntaan. Yhdistyksissä korostetaan läheisen ja luottamuksellisen yhteydenpidon ja yhteistoiminnan merkitystä. Avustaminenkin on kaksipuolista, osin jopa monenkeskistä toimintaa.